Askarruttaako Sinua jokin asia? Voit laittaa meille nimettömänä viestiä ja kysyä mieltä askarruttavasta asiasta. Kysymyksesi tulee tälle sivulle, jonka alle tulee vastauksemme. Voit laittaa nimettömänä kysymyksesi alla olevalla lomakkeella. Vastaamme joka kuukausi yhteen kysymykseen.

HUOM. TÄMÄ PALVELU ON SIIRTYNYT SIVUILLE www.etapsykologi.fi

Kysy psykologilta lomakkeella

varaa nyt = lähetä kysymyksesi meille

JOULUKUUN KYSYMYS:

Olen todella arka ja haluaisin olla varmempi itsestäni. Pelkään kaikkia uusia tilanteita työelämässä nykyään. Olen myös se tyyppi töissä, joka ei uskalla ottaa kontaktia muihin oma-aloitteisesti. Sain niin sanotun ylennyksen ja joudun vetämään yhä enemmän seminaareja ulkomailla asti. Sitä tuntuu rajoittavan yksi iso asia, esiintymisjännitys seminaareissa. Minun pitäisi osata myös verkostoitua. Ennen uusien kollegoiden tapaamista olen aivan peloissani että tärisen. Mielessäni on vain ajatus, etten selviä. Tämä kaikki on mennyt siihen, että päivittäin mietin omaa epäonnistumistani.

Olen lukenut erilaisia helpself-kirjoja mutta eivät ole auttaneet. Niiden viimeisellä sivulla sitten mainitaan terapia, jos kirjan antamat vinkit eivät ole auttaneet.

Onko teillä jotain vinkkiä, miten voisin saada uskoa itseeni ja päästä erilaisista peloista eroon?

-Lisää itsevarmuutta haluava

Vastaus:

Kiitos viestistäsi "Lisää itsevarmuutta haluava". Olet saanut ylennyksen, jota ei ihan kaikille anneta, onnea siitä! Työpaikallasi sinussa nähdään potentiaalia!

Olet lukenut erilaisia kirjoja ja perehtynyt itseesi ja ongelmaasi. Ymmärrän kipuilusi, moni muukin suomalainen kipuilee saman asian parissa. Verkostoituminen ei ole vain sosiaalisten ihmisten pääomaa. Työelämä voi olla haastavaa, mutta epämukavuusalueelle meneminen voi olla erittäin palkitsevaa. Aremmalla on samanlainen mahdollisuus verkostoitua ja pitää esityksiä seminaareissa. Muista, että olet asiantuntija, et näyttelijä. Ole siis oma itsesi.

Ihminen, joka on kovin herkkä jännittämään erilaisia tilanteita, pystyy kyllä harjoittelun avulla laajentamaan reviiriään. Moni sosiaaliselta ja ulospäin suuntautuneelta vaikuttava kollegasi voi oikeasti kokea samantyyppistä ulkopuolisuuden tai pelon tunnetta sisällään. Hän tekee töitä sen eteen, että tutustuu muihin. Nykyään tällainen sosiaalinen pääoma on tärkeä valtti työelämässä. Harjoittelulla ja sitä kautta kokemuksilla on suuri vaikutus; pikku hiljaa rupeat huomaamaan, että hei, tämähän onnistuu! Edelleen jännitys voi olla läsnä, mutta pienemmin, koska sinulla on työkaluja sen helpottamiseksi.

Yhä enemmän moni kokee työssään tärkeäksi sen, että tulee rakentaa kontakteja ja tuoda omaa persoonansa esille. Yhä harvempi ihminen on näkymätön - some on tullut jäädäkseen. Haluan muistuttaa, että verkostoitumisessa on kyse muiden ihmisten kohtaamisista ja yhteistyön mahdollisuudesta, eikö? Siinä tarvitaan kykyä kuunnella toista. Yksikin merkittävä kontakti esim. jossakin työssäsi liittyvässä tapaamisessa voi olla riittävä ja juurikin se napakymppi. Sinun ei kannata yrittää näyttää sosiaalisemmalta tai olla jotakin muuta kuin oikeasti olet. Olet oma itsesi ja hyvä niin.

Mieli tuottaa herkästi ajatuksia, jotka pelottelevat sinua ("en kuitenkaan onnistu siinä), ennustavat tulevaa ("entä jos saankin potkut") tai arvioivat oireitasi ("jos tämä onkin jotain paljon vakavampaa?"). Jatkuva murehtiminen näyttäytyy usein entä jos -ajatteluna, ja ajatus tuottaa ikäviä tunteita, samalla maalaten uhkakuvia. Liiallinen murehtiminen vain aiheuttaa ikäviä seurauksia kuten stressiä, univaikeuksia ja pidemmän päälle jopa kognitiivisten toimintojen heikkenemistä. Pyri tarkastelemaan itseäsi arjessa, ajatteletko usein entä jos -tavalla? Tutustu kaavaan: ajatus - tunne - käyttäytyminen.

Niin kliseiseltä kuin ohjeeni kuulostaakaan, toistan sen silti aina: Altista itseäsi paikkoihin ja tilanteisiin pikku hiljaa. En suosittele shokkihoitoa, vaan askel kerrallaan ala altistamaan itseäsi jännittäviin tilanteisiin. Kokemusten myötä itseluottamuksesi kyllä kasvaa. Mitä enemmän menet sinua jännittäviin tilanteisiin tai paikkoihin, sitä enemmän saat kokemuksia ja tilanteista alkaa tulla pikku hiljaa tutumpia ja täten turvallisempia. Pelon tai jännityksen kokeminen ei ole huono, negatiivinen asia. Kun pelottaa tai jännittää, tulee ponnisteltua asian eteen eri tavalla. Vaikka sitten kädet täristen! Äläkä unohda vastapainoa, eli kivojen ja tuttujen asioiden tekemistä.

Oletko tutustunut kirjaan: Ujon urakirja (Kati Tiirikainen). Tiedän monen saaneen siitä käytännönläheisiä vinkkejä työelämään. Toinen, paljon syvällisempi opus on psykiatri Juhani Mattilan Herkkyys ja sosiaaliset pelot, mikäli on halua alkaa itseään syvällisemmin analysoimaan ja ymmärtämään.

Epäonnistuminen, jännittäminen, pelkääminen - kaikki tämä on normaalia, eikä sitä tarvitse hävetä. Jos se on päivittäistä tai rajoittavaa, muutamakin keskustelu ammattiauttajan kanssa voi auttaa.

Tsemppiä ja iloa pelkojesi kohtaamiseen sekä itsesi toteuttamiseen!

Eliisa-psykologi


LOKAKUUN KYSYMYS:

Olen 33-vuotias mies. Olen valmistunut kolme vuotta sitten unelmieni ammattiin, ja ollut töissä oman alan hommissa heti valmistumisen jälkeen. Olen potenut huonoa oloa alkukesästä lähtien. Mikään ei tunnu enää miltään, koen että elämäni on täysin pysähtynyt. Koen voimakkaitakin ahdistuksen tunteita, jotka tulevat ihan yllättäen. Silloin on vaikeaa keskittyä töissä ja olen alkanut kokemaan, etten osaa työtäni enää. Koen päivittäin, etten osaa enää mitään. Treenasin ennen salilla, mutta sekin jäänyt. Olen lihonut, koska syön miten sattuu enkä liiku enää. Nukunkin huonosti, on vaikeaa nukahtaa. Elän kyllä ihan hyvässä parisuhteessa, joka tuo iloa arkeen.

Miten lähtisin ratkomaan tilannettani? Yksityiselle terapeutille ei ole varaa.

-Jarno

VASTAUS:

Hei nimimerkki "Jarno". Kiitos kysymyksestäsi.

Tuntemuksesi "kun mikään ei tunnu enää miltään" tuntuu olevan melko ajankohtainen nykypäivänä. Meillä jokaisella on elämässämme vaiheita, jolloin mikään ei tunnu oikein sujuvan. Suurimmalle osalle tällaiset vaiheet ovat kuitenkin lyhytaikaisia. Kuulostaa siltä, että olet tilanteessa, jossa elämäsi suunta on kadonnut ja koet elämäsi merkityksettömäksi. Toisaalta taas koet elämäsi ja itsesi arvokkaaksikin, koska olet huolissasi itsestäsi ja muutoksestasi ja haluat apua. Tästä on siis hyvä nousta!

Ihminen on kokonaisuus, johon kuuluu sekä keho että mieli. Molemmista on siis tärkeää pitää huolta ja tilanteesi on vaikuttanut sekä mieleen että kehoon.

Kun ihminen nukkuu huonosti, on selvää, että sillä on negatiivista vaikutusta seuraavaan päivään. Huonosti nukkuneena syö huonosti, juuri kuten kuvailit "syön miten sattuu". Väsyneenä ei ymmärrettävästi jaksa liikkua, väsyneenä on herkempi erilaisille reaktioille ja tunteille ja keskittyminen herpaantuu herkemmin. Unettomuus on siis oikeasti vakava asia. Suosittelen sinua pitämään joka ilta ennen nukkumaan menoa vaikka vain viiden minuutin huoli-hetken - kirjoita paperille kaikki ne asiat, jotka aiheuttavat sinulle huolia tai stressiä. Voit myös kirjoittaa ratkaisuja. Tärkeää on, että jätät huolesi paperille, etkä ota niitä mukaan sänkyysi ja yöuniasi häiritsemään.

Kirjoituksessasi tulee esille, että koet yllättäen ahdistusta erilaisissa tilanteissa, mikä johtaa keskittymisen vaikeuteen ja aiheuttaa myös negatiivista minäkäsitystä. Oletko uupunut töistä? Kuvailemasi oireet voisivat viitata myös työuupumukseen. Suosittelen sinua tarkkailemaan näitä tilanteita; mikä on se tilanne, jolloin koet ahdistusta, mitä siinä tapahtuu? Oletko yksin, vai muiden seurassa? Kirjoita ajatuksesi ja tunteesi ylös niissä tilanteissa. Näin pääset kiinni niihin syihin, jotka aiheuttavat "voimakkaitakin ahdistuksen tunteita", kuten kuvailit.

Kyseessä voi olla esim. hoitoa vaativa masennus, työuupumus tai elämään liittyvä kriisi. Voit lähestyä tilannettasi myös arvotyöskentelyllä - pohdi elämäntilannettasi ja viime aikoina tehtyjä päätöksiäsi ja tekoja. Mitkä ovat sinulle tärkeitä arvoja elämässäsi? Elätkö arvojesi mukaista elämää? Kun valaiset tai kirkastat itsellesi tärkeitä arvoja, mikä on elämässäsi tärkeää, on helpompaa sitoutua tavoitteisiin ja elää itsensä näköistä elämää. Millaista elämää sinä haluat elää? Konkretisoi arvosi teoilla, eli tee niitä konkreettisia tekoja joilla pääset kohti tavoitettasi, pikku hiljaa, askel kerrallaan. Aloita aivan pienimmästä teosta; tee sitä joka päivä. Kaikessa toiminnassa on hyvä muistuttaa itseään kysymällä, onko ko. käyttäytymisessä tai toiminnassa enemmän hyötyä vai haittaa.

Kerrot, ettei sinulla ole varaa yksityiseen terapeuttiin. Suosittelen sinua olemaan yhteydessä ensisijaisesti omaan työterveyshuoltoon. Voit myös soittaa omalle terveyskeskukselle ja kertoa heille tilanteestasi, paikkakunnasta riippuen voit saada sieltä keskustelutukea. Ammattilaisen kanssa keskustelu muutamankin kerran voi selventää tilannettasi. Suosittelen myös varaamaan aikaa lääkärille, jolloin voidaan poissulkea elimellisiä/kehollisia tekijöitä jotka voivat aiheuttaa kuvailemiasi oireita.

Toivottavasti löydät apua,

Eliisa-psykologi